Kipeänä ehtii surffata netissä. Minulta on kielletty puhuminen ja kaikenlainen sykkeen nosto joten luen blogeja, “ikkuna shoppaan” nettikaupoissa, teen työhakemuksia ja kaikkea muuta mitä en ole ehtinyt tehdä. Tärkein kuitenkin on rakkaan koirani Valtterin terveyden metsästäminen. Valte on aina ollut kipeä enemmän tai vähemmän. Nykyään oireet ovat rauhoittuneet Atopica lääkkeellä. Lääke on kuitenkin niin vahvaa etten haluaisi syöttää sitä Valtelle loppuelämää. Tänään etsiessäni kotikonstia hammaskiveen törmäsin hiivaan. Siinä se ratkaisu seisoi: HIIVA. Kuvia oli jos jonkinmoisesta fudunkuloosi tassusta ja hiiva korvasta. Miksen ole sitä ennen tajunnut? Nyt siis pohtimaan hovieläinlääkärimme ja kasvattajamme kanssa, että ollakko vai eikö olla? Voi hitsi jos kaikki on ollut kiinni koiran suolistossa hurjastelevasta hiivasta ni voi itku…

Ennen kuin myönnyimme Atopican käyttöön kokeilimme homeopatia ja kaiken maailman pesuja, ruokavaliota, tossuja ja voiteita. Huonolla menestyksellä. Nyt pienen hengähdystauon jälkeen olen taas valmis taisteluun. Nyt uudella innolla ja uusilla aseilla, myös ehkä hieman viisaampana.

Hakkaa päälle suomi likka!
J-S

Tuossa toissa viikonloppuna minulta paloi totisesti pinna. Tämä oli viihdyttävä baari-ilta jonka vietin puolitutun tytön kassa ja itse asiassa oli oikein hauskaakin, pojat viettivät keskenään hauskaa baaritiskin äärellä. En muista tarkalleen mistä se manaus alkoi, mutta muistan hyvin kirkkaasti kun seuraamme liittyi eräs mies. Hänelle me sitten ryhdyimme purkamaan tuntojamme ja ylläri ylläri kohta nämä meidät ihanat uroomme saapuivat ilmoittamaan tuntemattomalle jätkälle, että hän on väärässä pöydässä. Siitä se sitten alkoi “Me suojelemme teitä naisia”. Te teette mitä?

Milloin me olemme antaneet miehille luvan päättää meidän keskustelukumppaneista? Tai yleensäkin meidän elämästä? Voin kertoa etten ole ikinä ollut se inhottava tyttöystävä tuota tilannetta ennen, mutta nyt se mopo karkasi käsistä ja annoin tulla. Pahinta oli ehkä se, etteivät he myöntäneet vaikkakin viimeinen puolustus oli “No ku me ollaan miehiä”. Silloin tiesin olevani voitolla. Miten alhaista vedota sukupuoleen! Ihan niin kuin joku lihan kappale kinttujen välissä tekee tollaisen käytöksen oikeutetuksi! MITÄ?

Voin kertoa minusta tuli kerralla vihainen feministi ja voin luvata, että joka ainut saa sen vielä kokea. Perk. Vaikka onhan myös ääripää joka ei sekään ole hyväksi. Oikeasti kiukkuinen piilo feministi. Tyttö raukka ei edes tajua olevansa joka ainokaiselle miehelle ikävä ja luotaantyöntävä. Sekään ei auta kovin pitkälle, mutta siitä huolimatta tästä päivästä lähtien tulen pitämään huolta siitä että naiseuteni ei ole este millekään. 

Huomenna vaihdan kattolampun itse.

JS

Eihän siitä nyt mitään tullut. Yritin kirjoitella fiksuja tekstejä joissa en kuitenkaan paljastaisi liikaa. Joo-o, siinä se sitte oli se aikakausi. Nyt koitetaan jotain muuta. En vielä tiedä mihin kirjoitukseni pääasiassa painottuu, mutta sen näkee sitten myöhemmin. Eli tulevaisuudessa kirjoituksia tulee ihan joka päiväisestä elämästä.

Tässä nyt alkuun 25 asiaa minusta. Kirjoitin tämän facebookin jonkun kiertokirjeen vuoksi joten miksi en myös hyötykäyttäisi tätä nyt!

1. Nettinimeni on Jenstin ja asun Tampereella.
2. Minulla on lukihäiriö.
3. Olen 20-vuotias, kohta 21 :)
4. Olen toteuttanut kaikki lapsuuden unelmani.
5. Jos minusta ei tule näyttelijää, luen itseni psykoterapeutiksi tai perustan oman lemmikkikaupan.
6. Inhoan suunnattomasti ihmisiä jotka ovat tietävinään kaiken, silti tiedän mielestäni itse AINAKIN kaiken tarvittavan kaikesta ;D
7.Angsti joka jäi teininä läpikäymättä, puskee pintaan nyt kakskymppisenä.
8. Minulla on huulilävistys, joka on ensinnäkin vino, enkä ottaisi uutta jos tämä nykyinen menisi umpeen.
9. Olen haaveillut blogin kirjoittamisesta jo pitkään.
10. Koirani tuli vaan "vähäksi aikaa hoitoon". En enää luopuisi siitä mistään hinnasta.
11. Olen kihloissa miehen kanssa johon rakastun uudelleen ainakin kerran viikossa jos en joka päivä.
12. Uskon siihen, että kaikki menee niin kuin pitääkin ja elämällä on onnellinen loppu. Naivia, tiedän, mutta se pitää mielen positiivisena.
13. Tavoittelen täydellisyyttä kaikessa ja aina.
14. Minulla on lievä pakkomielle kalentereihin. Ostan uuden ainakin pari kertaa vuodessa tai teen itse. Lisäksi merkitsen kalenteriin kaiken.
15. Myös järjestely tuottaa minulle suurta mielihyvää ja suunnittelu varsinkin jos se on kirjallista. Grrr...
16. Valmistamani leivonnaisia tai leipiä yms. voisi hyvällä menestyksellä käyttää tappamiseen.
17. Pelaan salaa WOWia ja haaveilen omasta Nintendo Wiistä.
18. Äidin tyttö. Hän tietää minusta kaiken.
19. Minulla omat Oprahin veroiset elämän ohjeet.
20. Minulla on laaja työkokemus monelta eri alalta. Olen työskennellyt mm. kalastajana, kirjanpitäjänä ja hevosenhoitajana.
21. Kun kuuliin rakkaani koko nimen ensimmäisen kerran tiesin, että hän on juuri SE OIKEA. Olen taikauskoinen.
22. Yleisin syy miksi myöhästyn koulusta on se etten raaski herätä vaan haluan katsoa uneni loppuun. Pystyn myös palamaan samaan uneen pienen heräämisen jälkeen.
23. En pysty kuuntelemaan mitään kakka, veri, räkä tai muita erite-juttuja jos syön. Oksennan sillä samalla sekunnilla.
24. Saan herkästi painajaisia jopa Kuudes aisti-leffa oli liian raju minulle.
25. Parasta ruokaa maan päällä on juusto ja makarooni.

Päivittelemisiin!
Jenstin

Yritän aina olla hyvinkin sopuisa ja tulla kaikkien kanssa toimeen, mutta tietyntyyppiset ihmiset saavat minut raivon partaalle. Tyyppi 1.: Ihmiset jotka ovat omaksuneet hankalan ja ilkeän elämänasenteen. Useimmiten tämäkin on opittua. Ei kukaan ole syntyjään paha. Sellainen käyttäytyminen on puolustusmekanismi jota en vaan pysty hyväksymään. Näitä ihmisiä on rakkaimmissa ystävissäni monia. Tämän tyypin ihmiset eivät ajattele miltä siitä toisesta tuntuu. He ovat hankalia “kaikki mulle ja äkkiä” -ihmisiä. Sitten kun tämäntyyppisille ystävilleni tulee ongelmia en tiedä mitä sanoa. “miks se ei rakasta mua?”, “miks mä en saanu sitä työpaikkaa” tai “miks mullei oo kavereita”. SIKS KU SÄ OOT ILKEE!
Mutta ei vaivuta masennukseen. Heillä on toivoa, niin kuin meillä muillakin, lakkaisivat vaan syyttämästä pahasta olostaan kaikkia muita paitsi itseään.

On helppo olla ilkeä, vaikeaa olla mukava <- Miten tässä näin kävi?

Uskokaa pois positiivisuus kerää ympärilleen hyvää ja v*ttumaisuus pahaa. Tiedän olen kokeillut molempia ja päätynyt toiseen.

Ja sitten on tyyppi 2. :Ehkä edellistäkin raivostuttavampaa on itsensä korostaminen ja huomionhaku. Näitä ei minun ystäväpiirini kuulu, tuttaviin kylläkin. Ehkä siksi ettei yhteen porukkaan mahdu kuin yksi (maksimissaan kaksi) Huomionhakijaa ja olen ollut itse sellainen ja taidan myös välillä olla sitä vieläkin. Olen hämmästynyt kuinka monella eri tapaa nämä huomionhakijat toimivat. Jotkut puhuvat aina ja vain omista asioistaan, välillä ihan asiaan kuulumattomistakin asioista. Ihan yllättäen keskustelu siirtyy huomionhakijan kokemuksiin ja kohta kaikki muut on hiljaa ja huomionhakija paasaa siitä miten kaikkien pitäisi kokeilla lähikaupan ihmerasvoja. MITÄ!?! Me puhuttiin äsken nälänhädästä! Klassisin tyyli on suurennella ja kertoa asia upeammassa valossa kuin ne oikeasti on.  Tyyliin: “Meidän autoon tehtiin koko remontti ja nyt se on niin upea ja MÄ saan ajaa sillä” vaikka oikeastaan vaihdekeppiin vaihdettiin nuppi ja penkkeihin ostettiin karvapäälliset. Myrkyllisin tyyppi kakkosen toiminta keinoista on toisten mollaaminen. Joku kertoo ettei matikan tehtävät ottaneet sujuakseen niin tämä kertoo kuinka oli äkkiä väsänny kaikki kymmenen tehtävää bussissa matkalla kouluun.

Mutta tosiaan myönnän käyttäneeni itse kahta ensiksi mainitsemaani keinoa. Helposti vieläkin kailotan omat mielipiteeni ja historiani turhan herkästi, mutta voin rehellisesti kyllä myöntää nauttivani huomiosta. Siksi juuri opiskelen näyttelemistä. Lisäksi myös taipuvaisuus tarinan kerrontaan ja kauhea draaman nälkä johdatti minut tälle polulle.

Nykyisin onneksi käytössäni on jonkinlaiset hälytyskellot ja silloin on aika rauhoittua ja kuunnella mitä toisella on sanottavaa.

Yritän kirjoittaa blogilleni sen arvoisensa alun. En ikinä ole kirjoittanut pakosta hyvää ja omanlaistani tekstiä joten ei tästä nyttenkään mitään tule. Mainospuheeni jää lyheksi. Hiljaisuudessa liityn tuhansien muiden bloggaajien seuraan.

Katsotaan miten ämmän käy.

JS